Af Hans Peder Kirkegaard

Ilisimaqqisaarniarneq kalaallisut oqaluuserissallungu ilaanni ajornakusoorsinnaasarpoq oqaatsivut ilaanni amingartaramik eqqartukkat assigiinngitsut eqqornerusumik oqaluuserissallugit. Siornatigut Aqago-mi ”kiffaanngisuseq” oqaaseq amingarmat oqaatsimik nutaamik sananikuuvungut nassuissallungu ilisimaqqissarniarnermi kiffaanngisusermut tunngasut eqqartorneqaraangata assigiinngitsut isumat pineqartatut, taamaammat ”Iperangaassuseq” oqaasiliarisimavarput, taannalu annertunerusumik uani atuarneqarsinnaavoq.

 

Massakkut aamma oqaaseq nutaaq ilisaritilaarniarparput sumullu tunnganersoq nassuiarlugu. Ilisimaqqissaarniarneq tassaavoq apeqqutinik tunngaviusunik aperineq ilisimaqqissaarniarnerlu. Tassunga tunngatillugu apeqqut tunngaviunerpaaq inuit ilisimaqqissaarniartullu apeqqutigisarsimasaat sammissuarput: ”Sooruna inuusugut? Sunaana siunertaringipput?” Taakkua apeqqutit sammineri ataatsimoorlugit qallunaatut taaneqartarput ”Eksistentialisme”. Taannali oqaaseq kaalallisut piunngilaq, taamaammat oqaasiliussangaani tassunga tunngasumut pingaarpoq eqqarsaatingissallungu suna eqqartorneqarpiarnersut, imaalluni apeqqutit ilisimaqqissaarnissai pingaarpoq. Oqaasermi taamaattoq apeqqutinik amerlasuunik imaqarpoq, tusaanginnarlugulu eqqarsalertitsisussaalluni. Oqaatsip iluaniissanngilarli apeqqutinut akissutit, tunngaviusumimmi ilisimaqqissaarniarneq apeqqutinik ujaarlertuuvoq, tassanilu ujaarlernermi paasinarsiartortarluni qanoq ilisimakitsiginersugut. Ilami ilisimaqqissaarniartoq Aristoteles oqarpoq ”Ilikkakkatit amerliartuaarnerani paasilertarpat qanoq annikitsigisumik ilisimasaqarnerlutit”, kisimiinnanilu taama paasinninnikuuvoq. Aristoteles grækeriuvoq, alla taama oqarsimasoq Lao Tsu Kinamiuvoq. Tamaammat oqaaseq inuunerup siuernattaanik ujaarlertoq imaassinnaanngilaq ”Siuernatassarsiorneq”, ilami paaseriasaaraannimi inuuneq siunertaqanngitsoq, iluatsitsineriinnarmillu inuk pinngorsimallutik? Imaalluni, qimmeq aperineq ajorpoq sooq inuunerluni, inuilli aperisarput silaqaramik, taanna silaqassuseq inuit ineriartornerminni iluatsitsineriinnarnermik pinngorsimalluni. Ukiut millionit ingerlanerani inuit ineriartornerani taanna tassanngaannaq saqqummersimappat, taava inuit ineriartornerminni iluatsitsiinnarsimapput. Qanorissimassangaluarpa qimmeq iluatsitsisuusimappat? Qimmeq imminut aperissava ”Sooruna qimmiussunga? Sunaana siunertaringinga?” Immaqa qimusserneq siunertarisimassangaluarpaa?

Nalungatigu ilumut inuuneq tunngaviusumik siuernartaqarnersoq, inuunermut tunngasunik ilisimaqqissaarniarneq ”Siunertarsiornermik” taasinnaanngilarput, naak inuunerput ilumut siuernertaqarsinnaangaluartoq, siunertaqanngittoornissaq oqaatsip iluani inissaqartittariaqarparput.

Eqqarsaatigingutsigu siuaatta inuunermi siunertarisimasaat, eqqaallugu pissutit kalaallit kalaaliunngikkallarmata qanorissimanersut. Piniartut piniartarsimapput uumajumallutik, pinianngikkunimmi perlerlutik toqussangamik. Takorlooruminarpoq taamani inuunerup siunertaa: Uumaniarneq. Oqaaseq taanna aamma eqqarsartoqarnarpoq:
Uumaneq. Inuit uumasut; uumasut. Uumavunga, uumasuuvunga, uumasuuteqarpunga. Eqqarsarnartuuvoq qanoq inuit uumasut isigisimaneraat, sualummik qanoq inuit imminut isigisimanersut. Ilami uumaneq tunngaviussumik siunertaasimava? Siunertaasimappallu inuup qimmillu siunertai assigiippat? Uumaneq. Qangami inuuneq eqqartorneqalerpa? Inuuneq oqaaseq aamma tingulaariartingu: Inuk, inuuvoq, inuuneqarpoq. Oqaatsip ”Inuuneq” sorlaa eqarsarnarpoq:Inuk, tassa tunngavingivaa, taava qimmeq eqqarsaatingalungu taassuma silaqarneq pisimangaluarpangu, immaqa ”Inuuneq” pinagu oqassangaluarpoq ”Qimmiuneq”, ”Sooruna qimmiusungut? Sunaana qimmiuninni anguniangassara?”

Oqaaseq ilisimaqqissaarniarnermi tamakkuninnga taasisuusoq apeqqutit taamaattut inissaqartittariaqarpai. Ilumoorsaarnerusumik tulluarnerupput apeqqutit toqqaannernerusut apeqqutigissalugit: ”Uanga sooq uumavunga? Uanga suna inuuninni angorusuppara?” Ilaanni inuttut ataasiakkaarluta apeqqutivut assigiissinnaangaluartut, akissutai assigiinngillat. Siuernertat assigiinngimmatta, ilaannilu siunertaqarani. Oqaaseq inuunermut siunernertassarsiorneq apeqqutinut tunngasunut ilisimmaqqissaarniarnermi taaguutitut atussallugu tulluanngilaq. Sualummik oqaatsip tunngavia aamma eqqarsaatingingaanni: Siunertaq, siunniittoq, siumukarneq. Imannak paasissassaangami, siuernertaq saanniippoq, siumut isiginermi ornitatut ippoq, imaalluni inuk siuernertami tungaanut ingerlasariaqarluni. Paasingaannimi inuunermimi siuernertaq angusimallungu? Imaluunnit paasingaanni sumiiffik massakkorpiaq kisimi inuunermi pingaartoq, taamaasilluni siumut alloriaqqittariaqarani? Siuernertaarussimassava taava inuk?

Ilisimaqqissaarniartup Albert Camus, allaasserivaa inuuneq tunngaviusumik isumaqanngitsoq, taamaammallu inuk siunertaqarani, inullu siunertaqanngittoq inuusariaqarani, apeqqutaanngimmat uumanersoq inuunersorluunniit. Nassuiarpaa ilisimaqqissaartuni siullunani paasisisimallugu, kisiannili allaanerussutingivaa arlaanik tunngavissaqanngitsunik siunertalersuinnginnami, soorlu ilaani ilisimaqqissaarniartut allat toqqaanginnartartut inuunerup siuernertassaanik: Paradisimut iserniarnissaq, nunaqqatit illersornissaat, qaffasissumik ilinniarnissaq, tusaamassanngornissaq, allarpassuillu amerlasuut. Siuernertarititat ilisimaqqissaarniartut amerlaqatigiinnarunarpaat. Albert Camus oqarpoq ilisimaqqissaarniartut siuernertalersuileraangamik sapertaraat inuuneq siuernertaqqanngitsutut piviusuunissaa, taamaasillutillu arlaannik tunngavissarsiortarlutik. Albert Camus oqarpoq inuuneq siuernertaqannginera ilisimaqqissaarniarnikkut inuup paasigaangagu, inuk aatsaat iperangaassuseqalertartoq, siuernertaqannginneralu paasigaani ersiginangu taamaanginnartussatut akuerisariaqartoq, nassuiassuteqartinngikkaluarlugu.

Ilisimaqqissaarniarnermi apeqqutit tamakku sammineranni aamma apeqquserneqartarpoq ilumut Inuk immikkuullarissuteqarnersoq, qanoruna Inuk Uumasuniik allaanerusoq? Kalaallisut oqaatsini assigiissut ersareqaaq: Uumasut, Inuk ataaseq uumavoq, Inuit amerlasuut uumapput, inuk uumasoq, inuit uumasut. Uumasut uumasut. Apeqqutit inuit immikkuullarisuttaanik apeqqusiisut, taavalu apeqqutit uumaatsut ilumut uummaatsuuneranik apeqqusiisut oqaatsimi inissaqartitsisariaqarput. Uumaatsut umaasullu tamarmik piupput, naak ilai attorneqarsinnaanngikkaluartut. Ilisimaqqissaarniarnerup iluani siunertartut nassaarineqarsimasut ilai aamma piupput, naak piuneri uppernarsineqarsinnaanngikkaluartut. Descartes oqarnikkuuvorli ”Eqqarsarama piuvunga”, tamaasillunilu oqarluni allat piuneri uppernarsisinnaangit, namminerli piussusini imminuinnaq uppernarsisinnaallugu. Oqaaseq uani atoqattaangara, piuneq, piussuseq, taanna ilumut tulluarneruvoq ilisimaqqissaarniarnerup iluani apeqqutit inuunermut, imaluunnit piunermut, tunngasut eqqartorneqarnerani. Taamaammalluuna oqaaseq taanna tamakkununnga tunngasutut oqaasinngortikkupput: ”Piussuseqarneq” ”Ekstistentialisme”

Oqaaserlu taanna aamma ilisimaqqissaarniarnermi apequttinut atoruminarpoq: ”Sooruna piusunga?”, apeqqut taanna ”Sooruna inuusunga”-mik allaaneruvoq, tunngaviusumik ilumut piunermik apeqqusiimmat. Taassumallu oqaatsip iluani apeqqutit inissaqarlutik, ilami inuk qimmerluunniit aperisinnaavoq ”Piuvunga?”.

Comment